TYÖALUEET: ERITREA

Eritrea on sodan köyhdyttämä maa Afrikan sarvessa, vajaa kolmasosa Suomen pinta-alasta. Eritrea oli sodassa naapurimaansa Etiopian kanssa yli kolme vuosikymmentä. Sodan aikana noin 50.000 ihmistä pakeni sisämaahan, ja miinoitetun rajan takia paluumuutto on kangerrellut. Kuivuus on vaikeuttanut maatalousvaltaisen valtion toipumista. Asukkaita Eritreassa on noin 4,6 miljoonaa. Puolet kansasta elää köyhyysrajan alapuolella. Monet kansainväliset ja YK:n avustusjärjestöt toimivat maassa.

Eritrean ihmisoikeustilanne on surkea. Kansalaisoikeuksia on jatkuvasti rajoitettu. 150-paikkaisen parlamentin kaikki jäsenet kuuluvat marxilaistyyliseen Kansan demokratian ja oikeuden rintamaan. Parlamentti valitsi itsevaltiaan presidentin, Isais Afewerkin, vuonna 1993 pian itsenäistymisen jälkeen. Demokraattisia vaaleja ei maassa ole käyty. Vuonna 2001 hallitus lopetti kaikki yksityiset lehdet, eikä riippumattomia uutislähteitä sallita. Toisinajattelijoita pidätettiin ja vangittiin ilman oikeudenkäyntiä. Monet pakenivat tässä vaiheessa sortovaltaa naapurimaihin Etiopiaan ja Sudaniin. Presidentti Isaias Afewerkin hallinto on sulkenut järjestelmällisesti uskonnollisia yhdyskuntia. Hallitus määräsi vuoden 2002 toukokuussa suljettaviksi kaikki muut kristilliset seurakunnat paitsi roomalaiskatoliseen, evankelisluterilaiseen tai ortodoksikirkkoon kuuluvat. Moskeijat toimivat ja islamia saa harjoittaa. Kansasta on islaminuskoisia 48 %, kristittyjä on 47 %, joista vainottuja evankelisia kristittyjä on 1,5 %. Nyt 1.800 kristityn arvioidaan olevan pidätettynä tuhansien muiden Eritrean kansalaisten tavoin. Heitä voidaan pitää vangittuina mielivaltaisesti ilman määräaikaa. Hakkaaminen ja kidutus ovat rutiinia pidätyskeskuksissa.

Eräällä pakolaisleirillä Etiopian puolella rajaa asuu 10.000 eritrealaista. Useimmat toivovat pääsevänsä niiden onnellisten joukkoon, jotka lasketaan USA:han tai Kanadaan. Monet odottavat myös mahdollisuutta palata kotimaahansa sitten, kun poliittinen ja yhteiskunnallinen tilanne on parantunut. Englannin Marttyyrien Ääni –lähetys tapasi joitakin pakolaisia leirillä. Tässä yhden eritrealaisen kohtalo:
- Nimeni on Tesfoam. Olin vankilassa kaksi vuotta kolme kuukautta. Vankila oli maan alla. On kovin rankkaa joutua maanalaiseen vankilaan. Siinä on vain yksi ovi, ei yhtään ikkunaa. Sellissä on sata ihmistä. Ruokaa annetaan kaksi kertaa päivässä. Maanalaisessa vankilassa on joitakin kristittyjä veljiä, mutta emme ole vapaita puhumaan keskenämme emmekä voi järjestää kokousta. Vain kaksi tai kolme henkilöä saa keskustella keskenään. Muu on kiellettyä. Täällä pakolaisleirissä saan tavata kristittyjä veljiäni vapaasti. Rukoilen aina veljieni puolesta, jotka kärsivät maanalaisissa vankiloissa ja muissa paikoissa. Kaikki veljet täällä rukoilevat Eritrean tilanteen puolesta.

Asevelvollisuutta käytetään Eritreassa keinona kontrolloida kansalaisten asenteita ja vakaumusta. Armeijan varuskuntia käytetään myös rangaistuslaitoksina. Compass Direct-uutispalvelun mukaan armeijan viranomaiset pidättivät helmikuun 2006 alussa Sawan varuskunnassa 75 evankelista kristittyä. Heistä 37 oli naisia. Kaikki olivat suorittamassa pakollista asepalvelusta. Nuoret pidätettiin siksi, että he lukivat Raamattua ja rukoilivat vapaa-ajallaan. Raamatun hallussapitoa tai edes henkilökohtaista hartautta ei armeijassa sallita. Sen sijaan islaminuskoiset varusmiehet saavat pitää itsellään Koraanin ja suorittaa rukouksensa viisi kertaa päivässä. Edellä mainitulla Etiopian pakolaisleirillä asuu nuoria miehiä, joilla on karvaita kokemuksia Sawan varuskunnasta. Yksi heistä kertoo:
- Nimeni on Benjamin. Menin Sawaan suorittamaan asepalvelusta vuonna 1996. Olin siellä kahdeksan vuotta. Kärsin monta kertaa uskoni takia. Kristittyinä meillä ei ollut oikeutta puhua tai suojella itseämme. Korkeammat sotilashenkilöt pidättivät meidät ja pakottivat meitä kieltämään uskomme. Jos kieltäydyimme, meitä hakattiin ja rangaistiin. Minun piti kaivaa helteessä monttua maahan päivän verran. Joskus meitä hakattiin kepeillä tai nyrkeillä. Mutta minä tunnen Jeesuksen, uskon Jeesukseen, ja Hän on minun Vapahtajani. En lakannut uskomasta. Sanoin heillekin, että en luovu uskostani.