TYÖALUEET: KIINA

Arviot kristittyjen määrästä Kiinassa vaihtelevat 100 miljoonan molemmin puolin. Joka tapauksessa noin 80 prosenttia kristityistä kuuluu kotiseurakuntaliikkeeseen. Kotiseurakunnat nimensäkin mukaisesti kokoontuvat kodeissa tai muissa yksityisissä tiloissa. Se on vapaata kristillisyyttä, jota Kiinan hallitus katsoo karsaasti. Usein kotiseurakunnat leimataan ”pahaksi kultiksi” tai ainakin laittomiksi. Kiinan hallituksen hyväksymät kirkot ovat katolinen kirkko ja protestanttinen Kolme-Itse-Isänmaallinen liike. Kiinan hallitus yrittää saada kotiseurakuntia rekisteröitymään näiden kirkkojen alaisuuteen, jolloin niiden tekemisiä voi valvoa paremmin. Se merkitsee myös monia rajoituksia: lapsityö on kielletty, kokoontumiset täytyy ilmoittaa viranomaisille ja toimintoihin saada heidän hyväksyntänsä.

Viranomaisten suhtautuminen kotiseurakuntiin vaihtelee alueittain. Kristittyjen tilannetta seuraavan China Aid Association -järjestön mukaan vuonna 2007 hallitus vainosi 18 maakunnassa kristittyjä eri tavoin. 693 ihmistä pidätettiin tai vangittiin. Ulkomaisia lähetystyöntekijöitä karkotettiin. Kotiseurakuntien jäseniä uhkailtiin ja heidän käskettiin luopua uskostaan. Raamattuja takavarikoitiin ja kristillisiä kirjakauppoja suljettiin. Tyypillinen tapaus on vuoden 2007 heinäkuulta, jolloin pidätettiin yhdeksän kotiseurakunnan johtajaa, kun he olivat eräänä sunnuntaina rukouskokouksessa. Vasta kahden kuukauden päästä heidän olinpaikkansa ilmoitettiin perheille. Nuo yhdeksän kristittyä, joista viisi naista, tuomittiin uudelleenkoulutukseen työleirillä eli pakkotyöhön. Miehet saivat puolentoista vuoden ja naiset vuoden tuomion “sekaantumisesta pahaan kulttiin ja sen järjestössä toimimisesta heikentäen valtion lakien täytäntöönpanoa". Todisteet olivat mm. hengellisten laulujen laulaminen maalaisille, Jeesus-filmin näyttäminen eräässä hoitokodissa ja invalidin terveyden puolesta rukoileminen. Kaksi vangittua kärsi tuomionsa kotiarestissa. Li Mei’tä, 42-vuotiasta naisvankia hakattiin ja kidutettiin ensimmäisen pidätyskuukauden aikana niin, että hän joutui kohdunpoistoleikkaukseen. Sen jälkeen hän kärsi osan tuomiostaan sairaalassa molemmat kädet kahlittuina sairaalasänkyyn. Li Mei päästettiin sittemmin kotiin, missä hän oli pitkään kotiarestissa. Kaikki yhdeksän kuitenkin vapautettiin kesken tuomioiden. Vankilassa olleet kristityt joutuvat usein elämään Kiinassa tarkkailun alaisina.

Pekingiläisen kotiseurakunnan 47-vuotias pastori Hua Huiqi tietää täsmälleen, mitä uskonnonvapaus Kiinassa on. Turvallisuuspoliisi on pidättänyt hänet ”yhteiskuntarauhan häiritsemisestä” useita kertoja viimeisen kymmenen vuoden aikana. Hua ja hänen vaimonsa Wei Jumei ovat avustaneet monia vainottuja kristittyjä ja ahdistuneita maanviljelijöitä, jotka ovat matkustaneet Pekingiin eri puolilta Kiinaa etsimään oikeutta keskushallitukselta. Heidän kotiseurakuntansa myös auttaa köyhiä ja puolustuskyvyttömiä ihmisiä kaupungin yhdellä alueella. Viranomaiset ovat ottaneet Huan silmätikukseen, koska hän kieltäytyy rekisteröimästä seurakuntaansa virallisen kirkon alaiseksi. Hua Huiqin vanha äiti Shuang Shuying vangittiin 8.2.2007. Hän kärsi kaksi vuotta vankilassa tekaistujen syytteiden takia. Hän oli suurimman osan aikaa sairaana ja vankilaviranomaiset kiduttivat häntä. Seuraavassa kiitoskirje kaikille hänen puolestaan rukoileville.

Olen Shuang Shuying, 79-vuotias. Kaksi vuotta sitten Kiinan poliisi pani vankilaan poikani Hua Huiqin. Pakottaakseen poikani kompromissiin uskossaan ja kavaltamaan veljemme ja sisaremme, turvallisuusvirasto tuomitsi minut panttivankinaan kahdeksi vuodeksi vankilaan. Vankila-aikanani Pekingin turvallisuuspoliisi tuli monasti vankilaan kuulustelemaan, uhkailemaan ja kiusaamaan minua. He jopa käskivät toisia vankeja riisumaan kaikki vaatteeni ja pakottamaan minut seisomaan yksin ulkona illalla estäen minua nukkumasta. Seitsemän vankia vahti minua vuorollaan. En saanut liikkua, vaikka hyttyset pistivät minua. Jos liikahdin, minua läimäistiin kasvoihin ja tökittiin käteni verisuonia. Minulla on yhä parantumattomia haavoja käsissäni. Turvallisuusviranomaiset pakottivat minut jopa juomaan omaa virtsaani. He uhkailivat, jotta en kertoisi kenellekään kokemastani kidutuksesta. Rukoilin lakkaamatta näissä kauheissa oloissa. Pyysin Jumalaa antamaan minulle voimaa. Joka kerta, kun poikani tuli käymään luonani ja kertoi minulle, että veljet ja sisaret kaikkialla maailmassa ovat rukoilleet puolestani, tunsin suuresti vahvistuvani ja saavani voimaa, jonka avulla jaksoin elää. Kun pääsin vankilasta [8.2.2009], menin sairaalassa olevan vanhan kumppanini [aviomies] luo, joka ei edes pysty enää tuntemaan minua, koska hän on tajuttomana. Pyydän vilpittömästi veljiä ja sisaria kaikkialla maailmassa edelleen rukoilemaan minun ja mieheni puolesta. Samalla haluan kiittää teistä jokaista jatkuvista rukouksistanne, välittämisestä ja tuestanne miestäni, Hua Zaichenia, ja minua kohtaan.

Kristuksen ruumiin jäsen,
Shuang Shuying

Päivä yllä olevan kirjeen jälkeen Shuang Shuyingin puoliso Hua Zaichen (91) pääsi kotiin Herran luo. Olemme kiitolliset tämän iäkkään pariskunnan todistuksesta, heidän uhrattua elämänsä Totuuden ja Kiinan uskonnonvapauden puolesta. Shuang Shuying perheineen kärsii edelleen Kiinan viranomaisten vainoista. Kiitos teille kaikille, jotka olette rukoilleet tämän perheen puolesta ja tukeneet heitä tämän suuren koettelemuksen aikana.

Vielä vuosi sitten Hua Zaichen (91) jaksoi protestoida vaimonsa vangitsemisen vuoksi.

Hua Huiqi (oik.) ja hänen perheensä ovat karvaasti kokeneet viranomaisten ja poliisien väkivallan.